Asuntokuntien jakauma omistus- ja vuokra-asuntojen välillä on luonnollisesti varsin yhteneväinen asuntokannan hallintamuotojakauman kanssa. Helsinkiläisestä 335 061 asuntokunnasta asui vuoden 2018 lopussa vuokra-asunnoissa 49 prosenttia ja omistusasunnoissa 45 prosenttia. Asuntokuntien asuntojen hallintasuhdejakauma vaihtelee kuitenkin paljon asuntokunnan elinvaiheen sekä viitehenkilön ja lasten iän mukaan.

Vuokralla asuminen yleisintä yksinasuvilla ja yhden vanhemman perheillä

Käytännössä asunnon hallintamuodon valintaan vaikuttaa paitsi oma mieltymys vuokralla tai omassa asunnossa asumiseen niin myös se, kumpaan hallintamuotoon omassa elämäntilanteessa on varaa. Karkeasti voidaan sanoa, että vuokralla asuminen on sitä yleisempää mitä nuorempia tai pienempiä asuntokunnat ovat. Yksinhuoltajaperheistä ja yksinasuvista vuokralla asuu reilusti yli puolet. Yleisimmin vuokralla asuvat alle 25-vuotiaat nuoret. Vuoden 2018 lopussa alle 25-vuotiaista yksinasuvista ja saman ikäisistä lapsettomista pareista asui molemmista vuokralla 91 prosenttia.

Lapsiperheet asuvat puolestaan yleisemmin omistusasunnoissa. Vuoden 2018 lopussa lapsiperheistä omassa asunnossa asui 54 prosenttia ja vuokralla 40 prosenttia. Kun mukaan otetaan vain kahden vanhemman lapsiperheet, omistusasumisen osuus kasvaa 64 prosenttiin. Lisäksi omistusasuminen on jonkin verran yleisempää aviopari ja lapsia perheillä, 66 prosenttia, kuin avopari ja lapsia perheillä, 57 prosenttia. Kaikissa lapsiperhetyypeissä omistusasuminen on sitä yleisempää mitä vanhempia lapset ovat. Yleisintä asunnon omistaminen on aviopari ja lapsia perheissä, joissa nuorinkin lapsi on jo täysi-ikäinen. Tämän perhetyypin asuntokunnista 72 prosenttia asui omistusasunnossa.

 

 

Asumisoikeusasunnoissa asuvia asuntokuntia oli Helsingissä 10 400, joka on reilu kolme prosenttia kaikista asuntokunnista. Asumisoikeusasunnoissa asuu eniten yksinasuvia asuntokuntia, 4600, mutta perhetyypeistä yleisimmin asumisoikeusasunnoissa asuvat yhden ja kahden vanhemman lapsiperheet.

Vuokra-asuminen yleistyi muilla paitsi kahden vanhemman lapsiperheillä

Kuluneen kymmenen vuoden aikana vuokralla asuminen on Helsingissä hieman yleistynyt. Vuonna 2005 Helsingissä oli 291 177 asuntokuntaa, joista vuokralla asui 137 258 eli 47 prosenttia. Vuoteen 2015 mennessä asuntokuntien määrä kasvoi reilulla 30 000:lla ja vuokralla asuvien määrä vajaalla 19 000:lla, mikä nosti vuokralla asuvien asuntokuntien osuuden 49 prosenttiin. Vuokralla-asumisen yleistyminen ei kuitenkaan koskettanut kaikkia asuntokuntatyyppejä.

Selvimmin vuokra-asuminen yleistyi yksinasuvilla. Vuonna 2005 yksinasuvista asui vuokralla 52 prosenttia ja kymmenen vuotta myöhemmin 55 prosenttia. Yksinasuvien asuntokuntien määrä kasvoi vuosina 2005–2015 yhteensä noin 11 000:lla ja vuokralla yksin asuvien asuntokuntien määrä noin 10 000:lla, eli lähes saman verran kuin koko yksinasuvien asuntokuntien määrä. Yksinasuvien vuokralla-asumisen yleistymisen taustalla yhtenä merkittävänä tekijänä on Helsingin asuntojen hintojen viime vuosina tapahtunut nousu. Toiseksi eniten vuokra-asumisen osuus yleistyi lapsettomilla pareilla.

Sen sijaan kahden vanhemman lapsiperheillä jatkui vuonna 2000 alkanut omistusasumisen yleistyminen. Erityisen selvästi omistusasuminen yleistyi avopari ja lapsia perheissä. Vuonna 2005 avopari ja lapsia perheistä asunnon omisti 46 prosenttia ja vuonna 2015 peräti jo 53 prosenttia. Tämän perhetyypin määrä kasvoi samassa ajassa 1 900:lla, yhteensä noin 11 000 asuntokuntaan. Tuosta kasvusta vuokralla asuvien määrä oli noin 1 600 asuntokuntaa. Aviopari ja lapsia perheissä omassa asunnossa asuvien asuntokuntien osuus kasvoi niin ikään vuosina 2005–2015 65,7 prosentista 66,3 prosenttiin ja määrällisesti vajaalla 3000:lla reiluun 38 000 asuntokuntaan. Yhden vanhemman lapsiperheissä omassa asunnossa asuvien asuntokuntien osuus puolestaan laski 34,7 prosentista 33,8 prosenttiin, vaikka määrä nousikin vajalla 800:lla noin 22 500 asuntokuntaan.

 

Nuorten vuokralla-asuminen jatkaa edelleen kasvuaan

Asuntokuntien asumisen valinnat liittyvät perheellistymisen lisäksi asuntokuntien ikärakenteeseen. Yleisesti asunnon hallintaperusteeseen pätee, että mitä korkeampi on asuntokunnan viitehenkilön ikä, sitä yleisempää on omistusasuminen. Vuonna 2018 helsinkiläisasuntokunnilla omistusasumisen osuus ylitti vuokralla asumisen keskimäärin 40 ikävuoden kohdalla. Vuosituhannen alussa vastaava omistus- ja vuokra-asumisen leikkauskohta oli 43 ikävuoden kohdalla. Vuonna 2018 omasta asunnosta tuli yleisin hallintamuoto siis kolme vuotta aiemmin kuin vuonna 2000. Tätä voi selittää asuntolainakorkojen aleneminen, joka on pienentänyt omistusasumisen kynnystä ja asumiskustannuksia. Kymmenen viime vuoden aikana hallintamuotojen leikkauskohta on kuitenkin pysynyt ennallaan 40 ikävuodessa. Mikä on hieman yllättävää, kun tiedetään että Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet ja vuokralla asuminen on yleistynyt.

Eri ikäiset paitsi asuvat pääosin eri hallintamuodoissa myös toimivat asuntomarkkinoiden muuttuessa eri tavalla. Omistusasuminen on pitänyt pintansa nelikymppisillä ja kahdeksankymppisillä, joista jälkimmäistä selittää ainakin osin laitosasumisen korvautuminen kotihoidolla ja kotona asumisella. Nuoret alle 35-vuotiaat ja kuusikymppiset ovat viime vuosina puolestaan valinneet selvästi aiempaa useammin vuokra-asumisen. 

Nuorten vuokra-asumisen muutoksesta voidaan erottaa vuoden 2000 jälkeen kaksi eri vaihetta. Alussa nuorten vuokra-asumisen osuus laski. Selkeimmin se laski kolmekymmentä täyttäneillä. Laskua selittävät sekä asuntolainakorkojen lasku että vuokra-asuntojen niukka tarjonta, mutta myös muutos tilastoinnissa. Vuodesta 2005 lähtien vapaarahoitteisen vuokra-asumisen tilastointimäärät laskivat, kun tilastointia tarkennettiin. 

Seuraavassa vaiheessa noin vuodesta 2008 alkaen nuorten vuokra-asuminen lähti nousuun, jota on jatkunut tuoreimpaan tilastointivuoteen saakka. Vuosina 2009-2018 nuorten 15-34-vuotiaiden vuokralla asuvien osuus kasvoi 69 prosentista 76 prosenttiin. Voimakkaimmin kasvoi 25-29-vuotiaiden vuokralla asuminen, 69 prosentista 79 prosenttiin. Yleisintä vuokralla-asuminen on 15-24-vuotiailla, joista vuonna 2018 asui vuokralla 91 prosenttia. Vuokralla asuminen myös yleistyi eniten koko tarkastelujaksolla 2000-2018 nuorimmilla ikäryhmillä, kun 30-34-vuotiaiden vuokralla-asumisen osuus palautui samalle tasolle kuin jakson alussa.

Vaikka alle 35-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten asuntokuntien osuus on vain reilu neljännes, 29 prosenttia kaikista helsinkiläisasuntokunnista, vuokramarkkinoilla heidän merkityksensä on suuri. Alle 35-vuotiaiden vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kaikista Helsingissä vuokralla asuvista asuntokunnista on 44 prosenttia. Vuokralla asuvien nuorten merkitys korostuu erityisesti Helsingin keskustan läheisyydessä ja vapailla vuokramarkkinoilla, kuten Kalliossa ja Alppiharjussa, missä nuoria aikuisia asuu eniten.

Ikääntyneet ovat paitsi ikänsä myös asumisen hallintasuhteen osalta käänteinen peilikuva nuorista. Vaikka 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntien osuus oli 25 prosenttia vuonna 2018, eli lähes saman suuruinen kuin nuorilla, vuokramarkkinoilla ikääntyneiden osuus kaikista vuokralla asuntokunnista oli vain 13 prosenttia. Lisäksi ikääntyneiden asuminen painottuu vanhoille asuinalueille ja kauemmaksi Helsingin keskustasta, kuten Maunulaan, Munkkiniemeen ja Länsi-Pasilaan, joissa ikääntyneiden suhteellinen osuus oli vuoden 2018 lopussa suurin.

Ikääntyneiden asumisesta on tietoja myös Ikääntyneet Helsingissä -verkkosivuilla.