Ahtaasti asuminen on luokiteltu asumisväljyyden normeihin 1-4. Vuodesta 1989 Tilastokeskus on käyttänyt normia 4, jonka mukaan ahtaasti asuminen tarkoittaa sitä, että huoneistossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.
ARA-lyhennettä käytetään tilastoissa valtion tukemasta asuntotuotannosta, johon on luettu mukaan valtion pitkällä korkotuella ja aravalainalla (ei käytössä vuoden 2007 jälkeen) rahoitetut asunnot.
Asuinhuone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 neliömetriä ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi.
Asuinrakennus. Ympärivuotiseen käyttöön varustettu rakennus, jonka kerrosalasta vähintään puolet on asuinhuoneistoalaa.
Asumiskustannukset. Niihin lasketaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot kuten vuokrat ja vesimaksut, taloyhtiöiden hoitovastikkeet, asuntolainojen korot ja kiinteistöverot. Sen sijaan asuntolainan lyhennyksiä tai pääomavastikkeita ei lueta mukaan asumiskustannuksiin. Kun näistä (brutto)asumiskustannuksista vähennetään kotitalouden saamat asumisen tuet, saadaan nettoasumiskustannukset.
Asumismenot. Niihin lasketaan asumiskustannusten lisäksi myös asuntolainojen lyhennykset sekä pääomavastikkeet.
Asumisväljyys. Kuvataan huoneiston pinta-alan ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välisenä suhdelukuna.
Asunnon hinta. Asuntojen hintatilasto kuvaa vanhojen osakehuoneistojen velattomia neliöhintoja. Tilasto laaditaan verohallinnon varainsiirtoverolaskelmia varten kerätyistä hintatiedoista.
Asunnon vuokra. Vuokratilasto perustuu Tilastokeskuksen kuukausittain työvoimatutkimuksen yhteydessä keräämiin vuokratietoihin. Työvoimatutkimuksen haastatteluaineiston lisäksi vuokratilaston laadinnassa käytetään Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteriä ja Tilastokeskuksen asuntokanta- ja väestörakenneaineistoa. Uusi vuokrasuhde on vuokrasuhde, joka on alkanut tilastovuoden aikana.
Asunto eli asuinhuoneisto on keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettu yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävä, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu kokonaisuus, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä tai siihen verrattavasta tilasta.
Asuntokunta muodostuu kaikista samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvista henkilöistä.
Asuntokunnan viitehenkilöllä tarkoitetaan tavallisesti asuntokunnan vanhinta ja/tai suurituloisinta henkilöä.
Asuntoväestöön kuuluvat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt.
Erityisryhmien asunnot (jotka on varattu vain jonkun tietyn ryhmän käyttöön) on luokiteltu nuoriso- ja opiskelija-asuntoihin, vanhusten asuntoihin ja luokkaan muut (esim. kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, pitkäaikaisasunnottomat). Erityisryhmien asuntoja on myös valmistunut asuntola- ja laitosrakennusten käyttötarkoitusluokkaan kuuluvina. Rakennusvalvonnan rekisteriin näitä asuntoja ei ole kuitenkaan luokiteltu asunnoiksi, joten ko. rakennuksiin valmistuneet asunnot eivät ole mukana valmistuneiden asuntojen tilastossa. Myöskään tavanomaisen asuintalohankkeen yhteyteen rakennettuja erityisryhmien asuntoja ei rakennusvalvonnan rekisteritietojen perusteella voida ko. ryhmään kuuluvina erillisinä asuntoina identifioida eikä tilastoida.
Hallintaperuste. Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti:
Omistusasunto:
- Asunnon haltija omistaa talon
- Asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet
Vuokra-asunto:
- Ara-vuokra-asunto: valtion arava- tai korkotukilainalla tuotettu ja niihin liittyvien rajoitusten piirissä oleva vuokra-asunto
- Muu vuokra-asunto
Asumisoikeusasunto
Muu hallintaperuste
Hallintaperuste tuntematon/puuttuu. Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille.
Helsingin kaupungin ara-vuokra-asunto. Kaupungin omistama valtion tuella rakennettu vuokra-asunto. Omistajia ovat Helsingin kaupungin asunnot Oy, KKOy Helsingin Korkotukiasunnot ja Oy Helsingin Asuntohankinta Ab. Ara-vuokra-asunnot on osoitettava niitä eniten tarvitseville. Asukasvalinnoilla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoisiin asuinalueisiin. Asukkaiden valinta perustuu tarveharkintaan, joka arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella.
Hintakontrolloitujen asuntojen ensimmäistä myyntihintaa rajoitetaan kuten hitas-asuntojen hintaa, minkä jälkeen hinta on kuitenkin vapaasti markkinoiden säädeltävissä.
Hitas. Hintasäännelty asuntotuotanto eli Hitas tarkoittaa Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä. Enimmäishinnan sääntely kohdistuu sekä uusiin että vanhoihin Hitas-asuntoihin.
Hitas-huoneiston laskennallinen enimmäishinta (velaton). Hitas-huoneiston korkein sallittu kauppahinta, joka vahvistetaan asuntopalvelut-yksikössä. Huoneiston enimmäishinnan laskennassa käytetään sekä rakennuskustannus- että markkinahintaindeksiä ja lisäksi otetaan huomioon myös voimassa oleva rajaneliöhinta. Korkein edellä mainituilla laskentatavoilla saaduista hinnoista vahvistetaan huoneiston laskennalliseksi enimmäishinnaksi.
Hitas-rajaneliöhinta (velaton). Rajaneliöhinta lasketaan kaikkien Hitas-yhtiöiden keskineliöhintojen perusteella. Se lasketaan ja vahvistetaan neljännesvuosittain. Jos huoneiston laskennallinen enimmäishinta alittaa kulloinkin voimassaolevan rajaneliöhinnan, niin omistajalla on aina mahdollisuus myydä asuntonsa enintään voimassa olevalla rajaneliöhinnalla.
Huoneistoala on huoneistoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittama ala. Huonealaan ei kuitenkaan lueta 1,6 metriä matalampaa tilaa.
Keittiö on huone, joka on sisustettu ruuanlaittoa varten. Keittokomero tai keittotila on alle 7 neliömetrin suuruinen ruuanlaittoa varten sisustettu tila.
Kulutusyksikkökohtaiset tulot. Asuntokunnan tulot jaetaan sen kulutusyksikköjen määrällä. Kulutusyksiköt perustuvat OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
Käyttötarkoituksen muutokset. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvällä asuntorakentamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, millä aiemmin muuhun kuin asumiseen käytettyjä rakennuksia tahi huoneistoja muutetaan asuinrakennuksiksi tai asuinhuoneistoiksi.
Rakennuksen kerrosala. Kerrosalaan sisältyy kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta- ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat ja niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.
Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Tilastossa on käytetty seuraavia yhdistettyjä pääryhmiä: 1) Asuinrakennukset, 2) Liike- ja toimistorakennukset, johon kuuluvat liikerakennukset, toimistorakennukset ja liikenteen rakennukset, 3) Julkiset palvelurakennukset, johon kuuluvat hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset sekä palo- ja pelastustoimen rakennukset, 4) Teollisuusrakennukset, 5) Varastorakennukset, 6) Muut rakennukset.
Rakennuksen tilavuus. Tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta.
Rakennustoiminta. Tilastot perustuvat Helsingin rakennusvalvontaviraston tietoihin rakennusluvanvaraisesta rakennustoiminnasta. Uustuotannon ja laajennusrakentamisen lisäksi lukuihin sisältyy tiedot käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvästä asuntotuotannosta.
Rakennusvuosi on vuosi, jona rakennus on valmistunut käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980 on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
Takauslainoitetut asunnot ovat ARA-tuotantoa, mutta niihin ei liity asukasvalintaa koskevia vaateita kuten pitkällä korkotuella tuettuihin asuntoihin. Takauslainan ehtona kuitenkin on, että asunnot ovat vähintään 20 vuotta vuokra-asuntokäytössä.
Talotyyppi. Talotyypin mukaan rakennukset luokitellaan seuraavasti:
- Erilliset pientalot: 1–2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset.
- Kytketyt pientalot eli rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa.
- Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin ryhmiin.
- Muut kuin asuintalot.
Valtion tukema tuotanto (Ara). Asunnot, joiden rakentamisen rahoituksessa on käytetty valtion aravalainaa tai valtion pitkäaikaista korkotukilainaa.
Vapautuneet ara-vuokra-asunnot. Uusille asukkaille ja asunnonvaihtajille välitetyt asunnot. Luku ei sisällä keskinäisiä vaihtoja, joissa vaihtaja on etsinyt vaihtoasunnon itse.
Yleinen asumistuki on Kelan myöntämä tuki pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen helpottamiseksi. Yleistä asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Tietoa yleisestä asumistuesta, siihen vaikuttavista tuloista ja hyväksyttävistä asumismenoista löytyy Kelan verkkosivuilta: https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki.
Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Yleiskaava vaikuttaa siihen, millainen kaupunki on vuosikymmenten kuluttua. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Helsingissä yleiskaava on laadittu noin kymmenen vuoden välein.